Ensihavaintoja Lalitpurista
Ensimmäinen päivä meni ympäristöön sopeutumiseen ilman suurempia tavotteita. Kävelemällä lähiseutujen katuja sai ihan kylliksi täkäläistä kulttuuria. Tässä pientä listaa päivän havainnoista.
- pöly: Sitä on kaikkialla ja se tunkee kaikkialle. Kauppiaat peittävät tavaroitaan kankailla, koska pöly. Hedelmät ovat harmaan pölyn peitossa. Sailon joogamatotkin olivat harmaan pölyn peitossa. Ehkä vesisade olisi sittenkin ihan hyvä juttu.
- hengityssuojain: Ei ole yhtään noloa käyttää sitä. Tekisi mieli kysyä, mistä saa kankaisia ja kukkakuosillisia?
- melu: Sailon talossa sitä on yllättävän vähän, mutta silti on nukuttava korvatulpilla, ainakin alkuun. Pääkadut ovat meluisia. Tööttiä käytetään paljon. Huudellaan paljon. Huuteluun kiinnitin huomiota jo lentokentällä.
- vaatetus: Sekä nykyaikaista että perinteistä näkyy.
- ihmiset: Kaikenlaisia, mutta tolkutonta köyhyyttä en nähnyt. Tällä seudulla näkyy myös länkkäreitä, osa varmasti turisteja.
- liikenne: Mennään sieltä, mistä pääsee ja koitetaan olla törmäämättä toisiin. Hiljaisemmilla kaduilla kävellään surutta koko tien leveydeltä, myös pikkulapset. Olen nähnyt yhden liikennevalotolpan, mutta sekään ei ollut päällä. Yllättävän hyvin liikenne kuitenkin sujuu.
- kulkuvälineet: Pääasiassa mopot ja skootterit, joilla kuskataan kaikkea mitä kuvitella saattaa ja niin paljon kuin kulkuvälineeseen saa viriteltyä kiinni. Joku uudempikin auto välillä näkyy, mutta harvemmin.
- lihakaupat: Päivälämpötila on päälle 20 astetta ja liha, kala ja kana myydään avoimilta tiskeiltä kadun varressa. Jossakin oli ihan tuorettakin: eläviä kanoja. Toisessa oli elukka pöydällä ja myyjä pilkoskeli sitä kaiken kansan nähtävänä. Taidan harkita siirymistä kasvissyöjäksi.
- putiikit: Pieniä ja pölyisiä.
- hintataso: Jos rahaa haluaa käyttää, siihen on mahdollisuus. Länkkäritaso ja -kama meinaa länkkärihintoja, paikallista saa paikalliseen hintaan, esim annos momoja, naan-leipä ja limu, 180npr eli n. 1,5€. Näin kaupassa jopa Lindthin suklaata, hintakin oli sitä mitä muualla.
- sähkö ja sähköjohdot: Johdot on tolpissa, jotenkin. Johdot roikkuu niin matalalla, että pitempi joutuisi kumartumaan. Valoja ei monessakaan paikassa ollut päällä - säästösyistä? Kaupassa maito oli lämpimässä ja voi oli pakasteessa - jääkaapissa oli vain virvoitusjuomia ja oluita - siksikö, että sähkökatkojen aikana kaapit lämpenee ja maitotuotteet pilaantuu?
Tässä maailmassa on vielä paljon kummallisia asioita, joita en edes yritä ymmärtää. Jotenkin ihmiset osaavat täällä eri tavalla elää. Ei se väärin ole, vaikka minä toimisinkin toisin. Lähinnä minua hävettää olla rikas.
Hommasin tänään nepalilaisen liittymän, jossa on 50npr latausta, avaaminen maksoi 60npr. En voi käyttää sitä, koska vanhan kapulan laturin jännite on 230V, täkäläinen verkkovirta on 110V. Puhelin ei inahdakaan. Kysyin Sailolta sopivaa laturia, mutta toistaiseksi sellaista ei ole saatavilla. Älykännykkään ei ole työkalua, minkä avulla saisi kortin sisään. Murhe siirtyy seuraavalle päivälle.
Sailolla on pientä luxusta: kattoparveke. Sisällä on kylmä, ulkona paistaa aurinko ja terassi on pölyn peitossa, tulen silti istumaan täällä vielä usein. Auringon lasku jäi kuvaamatta, mutta sitä harmitellessani Sailo sanoi "It wasn´t nice." Ok, tuleehan noita kauniimpiakin iltoja.
P.S. Otin jopa kuvia tänään, mutta teknisten haasteiden vuoksi kuvista kiinnostuneille suosittelen Instagram-tiliä @riina_in_nepal
- pöly: Sitä on kaikkialla ja se tunkee kaikkialle. Kauppiaat peittävät tavaroitaan kankailla, koska pöly. Hedelmät ovat harmaan pölyn peitossa. Sailon joogamatotkin olivat harmaan pölyn peitossa. Ehkä vesisade olisi sittenkin ihan hyvä juttu.
- hengityssuojain: Ei ole yhtään noloa käyttää sitä. Tekisi mieli kysyä, mistä saa kankaisia ja kukkakuosillisia?
- melu: Sailon talossa sitä on yllättävän vähän, mutta silti on nukuttava korvatulpilla, ainakin alkuun. Pääkadut ovat meluisia. Tööttiä käytetään paljon. Huudellaan paljon. Huuteluun kiinnitin huomiota jo lentokentällä.
- vaatetus: Sekä nykyaikaista että perinteistä näkyy.
- ihmiset: Kaikenlaisia, mutta tolkutonta köyhyyttä en nähnyt. Tällä seudulla näkyy myös länkkäreitä, osa varmasti turisteja.
- liikenne: Mennään sieltä, mistä pääsee ja koitetaan olla törmäämättä toisiin. Hiljaisemmilla kaduilla kävellään surutta koko tien leveydeltä, myös pikkulapset. Olen nähnyt yhden liikennevalotolpan, mutta sekään ei ollut päällä. Yllättävän hyvin liikenne kuitenkin sujuu.
- kulkuvälineet: Pääasiassa mopot ja skootterit, joilla kuskataan kaikkea mitä kuvitella saattaa ja niin paljon kuin kulkuvälineeseen saa viriteltyä kiinni. Joku uudempikin auto välillä näkyy, mutta harvemmin.
- lihakaupat: Päivälämpötila on päälle 20 astetta ja liha, kala ja kana myydään avoimilta tiskeiltä kadun varressa. Jossakin oli ihan tuorettakin: eläviä kanoja. Toisessa oli elukka pöydällä ja myyjä pilkoskeli sitä kaiken kansan nähtävänä. Taidan harkita siirymistä kasvissyöjäksi.
- putiikit: Pieniä ja pölyisiä.
- hintataso: Jos rahaa haluaa käyttää, siihen on mahdollisuus. Länkkäritaso ja -kama meinaa länkkärihintoja, paikallista saa paikalliseen hintaan, esim annos momoja, naan-leipä ja limu, 180npr eli n. 1,5€. Näin kaupassa jopa Lindthin suklaata, hintakin oli sitä mitä muualla.
- sähkö ja sähköjohdot: Johdot on tolpissa, jotenkin. Johdot roikkuu niin matalalla, että pitempi joutuisi kumartumaan. Valoja ei monessakaan paikassa ollut päällä - säästösyistä? Kaupassa maito oli lämpimässä ja voi oli pakasteessa - jääkaapissa oli vain virvoitusjuomia ja oluita - siksikö, että sähkökatkojen aikana kaapit lämpenee ja maitotuotteet pilaantuu?
Tässä maailmassa on vielä paljon kummallisia asioita, joita en edes yritä ymmärtää. Jotenkin ihmiset osaavat täällä eri tavalla elää. Ei se väärin ole, vaikka minä toimisinkin toisin. Lähinnä minua hävettää olla rikas.
Hommasin tänään nepalilaisen liittymän, jossa on 50npr latausta, avaaminen maksoi 60npr. En voi käyttää sitä, koska vanhan kapulan laturin jännite on 230V, täkäläinen verkkovirta on 110V. Puhelin ei inahdakaan. Kysyin Sailolta sopivaa laturia, mutta toistaiseksi sellaista ei ole saatavilla. Älykännykkään ei ole työkalua, minkä avulla saisi kortin sisään. Murhe siirtyy seuraavalle päivälle.
Sailolla on pientä luxusta: kattoparveke. Sisällä on kylmä, ulkona paistaa aurinko ja terassi on pölyn peitossa, tulen silti istumaan täällä vielä usein. Auringon lasku jäi kuvaamatta, mutta sitä harmitellessani Sailo sanoi "It wasn´t nice." Ok, tuleehan noita kauniimpiakin iltoja.
P.S. Otin jopa kuvia tänään, mutta teknisten haasteiden vuoksi kuvista kiinnostuneille suosittelen Instagram-tiliä @riina_in_nepal
Kommentit
Lähetä kommentti