Asuminen ja arki Kathmandussa - tiedoksi tuleville vaihtareille
Ensimmäisenä ja ainoana majoitusvaihtoehtona meille tarjottiin Sailon ja Jamesin taloa. Heidän kolmikerroksinen talo sijaitsee Lalitpurissa (Patanilla) eli oikeastaan Kathmandun ulkopuolella, mutta kaupungit ovat kiinni kasvaneita kuten Espoo ja Vantaa Helsinkiin. Etukäteen tuntui siltä, Lalitpur on tolkuttoman kaukana Baluwatarista, missä WHR:n toimisto sijaitsee. Siksi laitoimme rattaat pylörimään ja kyselimme mm. eräältä Suomen nepalilaiselta, olisiko hänellä tiedossa ketään, keneltä voisi kysyä asuntoa, joka olisi lähempänä toimistoa.
Hän sanoi: "Nepalissa sinä et voi tehdä itse mitään. Pitää tuntea oikeat henkilöt, että voit hoitaa siellä mitään asioita." - ehkäpä juuri siksi hän etsi asuntoa meidän puolesta, sen sijaan että olisi antanut meille numeroita, joista kysyä.
Meille oli kerrottu Sailon asunnosta, että "eihän se halpa ole", joten sen halvemman asunnon toive oli myös mielessä. Sailo ottaa kuukauden majoituksesta 20000NPR eli vajaa 170€. Umesh löysi meille toisen vaihtoehdon, joka olisi ollut 250€/kk. Kolmatta vaihtoehtoa olisi pitänyt itse kysellä, siitä sanottiin: "varautukaa maksamaan 20000-30000NPR (=n.170-245€)". Missä on se halvempi asunto? Epäilytti jo siinä vaiheessa, mikä on halvemman asunnon mukavuus- ja varustetaso? Päätimme katsoa tilannetta paikan päällä ja päätös oli selvä jo ensimmäisenä päivänä: Jäämme Sailolle, ellei matka toimistolle ole kertakaikkisen sietämätön. Toki mieluiten pyöräilisin 15min metsässä kuin ajelen tunnin bussilla saasteessa ja ruuhkassa, mutta ihminen voi sopeutua jälkimmäiseenkin tilanteeseen - lyhytaikaisesti.
Mitä siellä saa, mitä ei saa? Mitä tarvitsee ottaa mukaan, mitä ei? - kokemuksia asumisesta
Sailo tuli meitä vastaan lentokentälle ja vei meidät taksilla kotiinsa Lalitpuriin (myöhemmin maksoimme taksimatkan Sailolle). Asuinalue on ihan kiva, olosuhteisiin nähden rauhallinen, mutta koirien haukkukuorolta, lehmän ammumisilta, kaupustelijoiden huuteluilta ja skoottereiden tööttäyksiltä ei säästy Sailonkaan talossa. Vastapainoksi on tarjolla joka-aamuinen linnunlaulukonsertti, johon sekoittuu edellä mainittuja ääniä vain vähän.
Lalitpurista on kohtalaisen hyvät yhteydet moniin paikkoihin: Lagalkelin bussiasemalle on kävelymatka, Ratnaparkin bussiasemalle pääsee puolessa tunnissa (bussilla) ja sieltä taas pääsee vaikka mihin. Oikeastaan kaikki välttämätön on kävelymatkan päässä. Patan basaareineen ja temppeleineen, ompelijat, kurttakaupat, ravintolat, hevi-torit, länsimais-tyyliset ruokakaupat, pankkiautomaatit ja monen tyyppiset vaatekaupat ovat kävelymatkan päässä. Sailo kertoo vinkkeinä, mistä edelliset suomalaiset ovat tykänneet. Kuulen jo korvissani Sailon äänen: "Riina and Kata liked this." :D
Sailon ja Jamesin talossa on kolme kerrosta, joista ensimmäisessä on yksi makuuhuone, kyykkyvessa, olohuone ja keittiö. Toisessa kerroksessa on kolme makuuhuonetta ja kaksi kylpyhuonetta (istumavessoilla), joista toiseen mennään Sailon ja Jamesin huoneesta. Kolmannessa kerroksessa on iso makuuhuone ja kattoterassi, josta on portaat katolle.
Korkeanpaikankammoiset voivat viettää luppoaikaansa alhaalla terassilla, pihalla tai pihakatoksessa.
Mitä 170€ vuokraan sisältyy:
- huone, jossa on lakanat, peitot, tyynyt ja pyyhkeet (niin monta kuin tarvitset) - meillä on kahden hengen huome, mutta väljemmällä miehityksellä voisimme olla eri huoneissa
- vesijohtovesi - vertailukohta löytyy kadun toiselta puolelta: vesi pumpataan kaivosta
- juomavesi - sen saa tankista rappusten vierestä
- tarpeellisilla välineillä varustettu keittiö - uunia ei ole, mutta niitä ei lienee montaa koko maassa
(Sailon keittiössä on jopa ruokailuveitsiä, mitä ei Nepalissa yleensä käytetä lainkaan)
- suihku - riippuen vuorokaudenajasta, veden läpötila vaihtelee kuuman ja virkistävän viileän välillä (yleensä tarve menee ristiin eli kylmää tulee kun tarvitsisit lämmintä ja toisinpäin)
- pyykinpesu - Sailo ei halunnut opettaa meille koneen käyttöä, vaan pesee myös meidän pyykit. Käsipyykkiä saa pestä vapaasti itsekin.
- wifi, joka toimii pääasiassa kohtalaisesti (paitsi katolla se ei toimi)
- kaasu
- turvallinen oleskelu - passin uskaltaa hyvinkin jättää asuntoon, koska Sailo on yleensä paikalla
- tilaa - olohuone, keittiö, piha ja katto ovat vapaasti käytettävissä
- Sailolta ja Jamesilta voi aina kysyä neuvoa ja apua tai mitä tahansa kulttuurissa askarruttavia asioita (esim. saattaa oikeaan bussiin tai kertoo, miten siihen pääsee, missä on pankkiautomaatti, mistä saa sim-kortin, ompelijan ja mitä tahansa tarvitseekaan)
- Sailon kertoman mukaan hän on tarvittaessa saattanut vieraitaan sairaalaan
- joskus Sailo tarjoaa kokkaamaansa ruokaa, mutta sitä ei ole sopivaa vaatia - ottaa vaan kiitollisena vastaan silloin kun se tarjotaan (lähtökohtaisesti kukin ruokkii itse itsensä)
Siinä muutama kuva selventääkseni sanoja.
Mitä asunnossa ei saa
- omaa yksityisyyttä ja rauhaa
- hiljaisuutta (sitä tuskin saa ilman korvatulppia Kathmandussa missään)
- länsimaista mukavuustasoa (saako mistään muualtakaan)
- joka-aamuista lämmintä suihkua
Mitä tarvitset, kun asut Sailolla?
- sisäkengät - huoneissa on kokolattiamatot, mutta muualla oleva kivilattia ON kylmä! Itselläni on crocs-ballerinat, jotka ovat turhan tukalat kelien lämmettyä. Släpärit olisivat parhaat.
- lämmin yöasu ja jotakin muuta lämmikettä talven viileisiin iltoihin ja öihin (täältä saa edullisesti villashaaleja ja villapaitoja, mikäli sopivaa lämmikettä ei ole mukana)
- joustavaa asennetta - talossa majailee silloin tällöin joitakin muitakin, eikä elämä Sailon ja Jamesin kanssa aina ole kovin äänetöntä (tuskin on missään hostellissakaan)
- korvatulppia, iso kasa (vielä emme ole löytäneet putiikkia, josta niitä saisi), erityisesti jos olet herkkäuninen
- henkilökohtaiset tavarat
- adapterin - joka ei käy seinään, mutta jakajaan käy (saatat pärjätä ilmankin)
Mitä et tarvitse:
- astioita: kaikki tarvittava löytyy Sailolta (ainakin minun tarpeeseen)
- liinavaatteita tai makuupussia (jos aiot trekkaamaan, se on oma juttunsa)
- mitään erillisiä sopimuksia asumiseen liittyen
Jos yksityisyys, seikkailunhalu tai itse tekeminen ovat tärkeimpiä kriteerejä, Sailo ei ole oikea paikka majoittumiselle. Jos itse tekeminen ja yksityisyys ovat tärkeitä, ei Nepal ole oikea paikka, mutta seikkailunhalua täällä tarvitaan jonkin verran. Seikkailumahdollisuuksia on muitakin kuin asunnon etsiminen. Mitä yksityisyyteen tulee, Sailon luona on hyvät mahdollisuudet iltaisin opiskellakin: isäntävki antaa olla omissa oloissa, jos siltä tuntuu. Kunhan muistaa perus kohteliaisuudet, tervehdykset ja sen huomioin, että kyseessä on ensisijaisesti Sailon ja Jamesin koti. Ihmiset ovat erilaisia, kaikki eivät ole Sailon kanssa samalla levelillä, mutta hyvin hänen kanssaan pärjää! Kaiken lisäksi, Sailo ja James tuntevat suomalaisten tavat. Minulla/meillä menee hyvin: Huumori lentää ja nauru raikaa. :D Olisin ollut vähempäänkin tyytyväinen. En usko, että olisin 250€/kk -vaihtoehtoon saanut bonuksena paikallista äitiä.
Hän sanoi: "Nepalissa sinä et voi tehdä itse mitään. Pitää tuntea oikeat henkilöt, että voit hoitaa siellä mitään asioita." - ehkäpä juuri siksi hän etsi asuntoa meidän puolesta, sen sijaan että olisi antanut meille numeroita, joista kysyä.
Meille oli kerrottu Sailon asunnosta, että "eihän se halpa ole", joten sen halvemman asunnon toive oli myös mielessä. Sailo ottaa kuukauden majoituksesta 20000NPR eli vajaa 170€. Umesh löysi meille toisen vaihtoehdon, joka olisi ollut 250€/kk. Kolmatta vaihtoehtoa olisi pitänyt itse kysellä, siitä sanottiin: "varautukaa maksamaan 20000-30000NPR (=n.170-245€)". Missä on se halvempi asunto? Epäilytti jo siinä vaiheessa, mikä on halvemman asunnon mukavuus- ja varustetaso? Päätimme katsoa tilannetta paikan päällä ja päätös oli selvä jo ensimmäisenä päivänä: Jäämme Sailolle, ellei matka toimistolle ole kertakaikkisen sietämätön. Toki mieluiten pyöräilisin 15min metsässä kuin ajelen tunnin bussilla saasteessa ja ruuhkassa, mutta ihminen voi sopeutua jälkimmäiseenkin tilanteeseen - lyhytaikaisesti.
Mitä siellä saa, mitä ei saa? Mitä tarvitsee ottaa mukaan, mitä ei? - kokemuksia asumisesta
Sailo tuli meitä vastaan lentokentälle ja vei meidät taksilla kotiinsa Lalitpuriin (myöhemmin maksoimme taksimatkan Sailolle). Asuinalue on ihan kiva, olosuhteisiin nähden rauhallinen, mutta koirien haukkukuorolta, lehmän ammumisilta, kaupustelijoiden huuteluilta ja skoottereiden tööttäyksiltä ei säästy Sailonkaan talossa. Vastapainoksi on tarjolla joka-aamuinen linnunlaulukonsertti, johon sekoittuu edellä mainittuja ääniä vain vähän.
Lalitpurista on kohtalaisen hyvät yhteydet moniin paikkoihin: Lagalkelin bussiasemalle on kävelymatka, Ratnaparkin bussiasemalle pääsee puolessa tunnissa (bussilla) ja sieltä taas pääsee vaikka mihin. Oikeastaan kaikki välttämätön on kävelymatkan päässä. Patan basaareineen ja temppeleineen, ompelijat, kurttakaupat, ravintolat, hevi-torit, länsimais-tyyliset ruokakaupat, pankkiautomaatit ja monen tyyppiset vaatekaupat ovat kävelymatkan päässä. Sailo kertoo vinkkeinä, mistä edelliset suomalaiset ovat tykänneet. Kuulen jo korvissani Sailon äänen: "Riina and Kata liked this." :D
Sailon ja Jamesin talossa on kolme kerrosta, joista ensimmäisessä on yksi makuuhuone, kyykkyvessa, olohuone ja keittiö. Toisessa kerroksessa on kolme makuuhuonetta ja kaksi kylpyhuonetta (istumavessoilla), joista toiseen mennään Sailon ja Jamesin huoneesta. Kolmannessa kerroksessa on iso makuuhuone ja kattoterassi, josta on portaat katolle.
Korkeanpaikankammoiset voivat viettää luppoaikaansa alhaalla terassilla, pihalla tai pihakatoksessa.
Mitä 170€ vuokraan sisältyy:
- huone, jossa on lakanat, peitot, tyynyt ja pyyhkeet (niin monta kuin tarvitset) - meillä on kahden hengen huome, mutta väljemmällä miehityksellä voisimme olla eri huoneissa
- vesijohtovesi - vertailukohta löytyy kadun toiselta puolelta: vesi pumpataan kaivosta
- juomavesi - sen saa tankista rappusten vierestä
- tarpeellisilla välineillä varustettu keittiö - uunia ei ole, mutta niitä ei lienee montaa koko maassa
(Sailon keittiössä on jopa ruokailuveitsiä, mitä ei Nepalissa yleensä käytetä lainkaan)
- suihku - riippuen vuorokaudenajasta, veden läpötila vaihtelee kuuman ja virkistävän viileän välillä (yleensä tarve menee ristiin eli kylmää tulee kun tarvitsisit lämmintä ja toisinpäin)
- pyykinpesu - Sailo ei halunnut opettaa meille koneen käyttöä, vaan pesee myös meidän pyykit. Käsipyykkiä saa pestä vapaasti itsekin.
- wifi, joka toimii pääasiassa kohtalaisesti (paitsi katolla se ei toimi)
- kaasu
- turvallinen oleskelu - passin uskaltaa hyvinkin jättää asuntoon, koska Sailo on yleensä paikalla
- tilaa - olohuone, keittiö, piha ja katto ovat vapaasti käytettävissä
- Sailolta ja Jamesilta voi aina kysyä neuvoa ja apua tai mitä tahansa kulttuurissa askarruttavia asioita (esim. saattaa oikeaan bussiin tai kertoo, miten siihen pääsee, missä on pankkiautomaatti, mistä saa sim-kortin, ompelijan ja mitä tahansa tarvitseekaan)
- Sailon kertoman mukaan hän on tarvittaessa saattanut vieraitaan sairaalaan
- joskus Sailo tarjoaa kokkaamaansa ruokaa, mutta sitä ei ole sopivaa vaatia - ottaa vaan kiitollisena vastaan silloin kun se tarjotaan (lähtökohtaisesti kukin ruokkii itse itsensä)
Siinä muutama kuva selventääkseni sanoja.
Mitä asunnossa ei saa
- omaa yksityisyyttä ja rauhaa
- hiljaisuutta (sitä tuskin saa ilman korvatulppia Kathmandussa missään)
- länsimaista mukavuustasoa (saako mistään muualtakaan)
- joka-aamuista lämmintä suihkua
Mitä tarvitset, kun asut Sailolla?
- sisäkengät - huoneissa on kokolattiamatot, mutta muualla oleva kivilattia ON kylmä! Itselläni on crocs-ballerinat, jotka ovat turhan tukalat kelien lämmettyä. Släpärit olisivat parhaat.
- lämmin yöasu ja jotakin muuta lämmikettä talven viileisiin iltoihin ja öihin (täältä saa edullisesti villashaaleja ja villapaitoja, mikäli sopivaa lämmikettä ei ole mukana)
- joustavaa asennetta - talossa majailee silloin tällöin joitakin muitakin, eikä elämä Sailon ja Jamesin kanssa aina ole kovin äänetöntä (tuskin on missään hostellissakaan)
- korvatulppia, iso kasa (vielä emme ole löytäneet putiikkia, josta niitä saisi), erityisesti jos olet herkkäuninen
- henkilökohtaiset tavarat
- adapterin - joka ei käy seinään, mutta jakajaan käy (saatat pärjätä ilmankin)
Mitä et tarvitse:
- astioita: kaikki tarvittava löytyy Sailolta (ainakin minun tarpeeseen)
- liinavaatteita tai makuupussia (jos aiot trekkaamaan, se on oma juttunsa)
- mitään erillisiä sopimuksia asumiseen liittyen
Jos yksityisyys, seikkailunhalu tai itse tekeminen ovat tärkeimpiä kriteerejä, Sailo ei ole oikea paikka majoittumiselle. Jos itse tekeminen ja yksityisyys ovat tärkeitä, ei Nepal ole oikea paikka, mutta seikkailunhalua täällä tarvitaan jonkin verran. Seikkailumahdollisuuksia on muitakin kuin asunnon etsiminen. Mitä yksityisyyteen tulee, Sailon luona on hyvät mahdollisuudet iltaisin opiskellakin: isäntävki antaa olla omissa oloissa, jos siltä tuntuu. Kunhan muistaa perus kohteliaisuudet, tervehdykset ja sen huomioin, että kyseessä on ensisijaisesti Sailon ja Jamesin koti. Ihmiset ovat erilaisia, kaikki eivät ole Sailon kanssa samalla levelillä, mutta hyvin hänen kanssaan pärjää! Kaiken lisäksi, Sailo ja James tuntevat suomalaisten tavat. Minulla/meillä menee hyvin: Huumori lentää ja nauru raikaa. :D Olisin ollut vähempäänkin tyytyväinen. En usko, että olisin 250€/kk -vaihtoehtoon saanut bonuksena paikallista äitiä.
Kommentit
Lähetä kommentti